Kohti tasa-arvoista työelämää

Tasa-arvo on niin perhepoliittisten linjaustemme kuin unelmiemme työelämän perusta. Lue ajatuksiamme, jaa ja vaikuta!

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Onko raskaus- ja perhevapaasyrjintää olemassa työelämässä ja millaista syrjintää lapsiperheellistymiseen kohdistuu? Mitä näille haasteille voisi tehdä? 

Tervetuloa seuraamaan keskustelua syrjinnästä työelämässä ja pohtimaan ratkaisuja tulevaisuuden työelämään maanantaina 20.5.2024 klo 12.30–14.30 keskustakirjasto Oodin Maijansaliin Helsingissä sekä etäyhteyksien välityksellä.

Seminaarin järjestävät SAK, Akava, STTK, Mothers in Business MiB ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto.

Ohjelma

Ongelma 1: Perhevapaiden ja hoivavastuun kasautuminen naisille

Perhevapaajärjestelmä uudistui elokuussa 2024. Uudistus mahdollistaa muutoksen, jossa perhevapaat jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken. Vuonna 2022 äidit käyttivät kuitenkin edelleen 88 % vanhempainrahapäivistä. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata.

Perhevapaiden sukupuolittuneesta käytöstä johtuen perhevapaat aiheuttavat erityisesti naisille urakatkoja, joilla on tutkimusten mukaan vaikutus niin palkka- ja urakehitykseen, työelämään integroitumiseen, mutta myös eläkekertymään. Tasa-arvobarometriin 2017 vastanneet kokivat, ettei miesten perhevapaiden käyttöä tueta riittävästi työpaikoilla. Työtä kulttuurin ja asenteiden muuttamiseksi tarvitaan niin perheissä kuin työelämässä, jotta vapaita jaettaisiin tasaisemmin vanhempien kesken.

Ongelma 2: Raskauteen tai perhevapaisiin liittyvä syrjintä

42 % Mothers in Business MiB ry:n jäsenkyselyn vastaajista (N=621, 9/2020) kertoi kohdanneensa syrjintää tai epäasiallista kohtelua työelämässä elämäntilanteensa perusteella.

Syrjintä tai epäasiallinen kohtelu ilmenee vastaajien mukaan muun muassa raskaussyrjintänä, urakehityksen tyssäämisenä perheellistymisen myötä, määräaikaisen työsuhteen loppumisena tai perhevapaalta palanneen motivaation tai osaamisen väheksymisenä.

Tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle (2018) todetaan, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma Suomessa. Tyypillisimmin se liittyy työhönottoon, määräaikaisten työsopimusten jatkamiseen sekä perhevapaalta palaamiseen.

Ongelma 3: Naisten urakehitys ja sijoittuminen johtotehtäviin vähäisempää kuin miehillä

Saman tutkinnon suorittaneet miehet sijoittuvat jo työuran alussa naisia vaativampiin tehtäviin kuin naisten, ja myöhemmän urakehityksen on todettu voimistavan sukupuolten välisiä eroja. Erityisesti korkea-asteen suorittaneista ja ylemmistä toimihenkilönaisista jopa joka viides oli jättänyt uralla etenemisen mahdollisuuden käyttämättä hoivavastuiden vuoksi. (Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimus.)

Naisten osuus johtotehtävissä kasvaa melko hitaasti. Pörssiyhtiöissä toimitusjohtajista tai johtoryhmien jäsenistä miehiä oli 75 % ja naisia 25 %. Liiketoiminnan johtajista (pl. toimitusjohtajat) miehiä oli 86 % ja naisia 14 %, ja tukitoimintojen johtajista miehiä oli 58 % ja naisia 42 %.

Naiset johtavat tyypillisemmin tukitoimintoja, miehet liiketoimintaa.

Ongelma 4: Sukupuolen mukainen segregaatio

Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Sukupuolen mukainen eriytyminen alkaa jo koulussa oppiaine- ja koulutusalavalinnoissa. Suomen työmarkkinat yksi Euroopan segregoituneimmista Vain noin 10 prosenttia suomalaisista työskentelee ns. tasa-ammateissa, eli ammateissa, joissa on yhtä paljon naisia ja miehiä. Suomi sijoittuu koulutuksen sukupuolen mukaisessa eriytymisessä 28 EU-maan vertailussa sijalle 22.

Ongelma 5: Palkkaepätasa-arvo

Vuonna 2022 naisten ansiot olivat koko työmarkkinoilla keskimäärin 84,4 prosenttia miesten ansioista (Tilastokeskus). Tutkimusten mukaan naisten ja miesten välisiä selittämättömiä palkkaeroja on paitsi nais- ja miesvaltaisten alojen välillä, myös samalla alalla nais- ja miesvaltaisten tehtävien välillä.

Katso tallenne tasa-arvon webinaaristamme

19.3. 2021 otimme askeleen kohti tasa-arvoisempaa työelämää satojen osallistujien läsnäollessa webinaarissamme: Hyvä kohtelu ei maksa mitään - Kohti työelämän tasa-arvoa. Nyt sinullakin on mahdollisuus katsoa tallenne tapahtumasta Youtubesta ja oppia lisää tärkeästä aiheesta. Klikkaa tästä.

Puheenvuorot:

• Tiina-Emilia Kaunisto, tietokirjailija.
  Se ei johdu sinusta - vähättelyn historia työelämässä

• Annica Moore, MiB toiminnanjohtaja
  Johtajillakin oltava oikeus työn ja perheen yhteensovittamiseen

• Liisa Rusanen, liiketoimintajohtaja Codeo Oy
  Äidin tavallinen tarina

• Tanja Auvinen, johtaja sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto
  Tavoitteena tasa-arvoinen ja syrjimätön työpaikka
  
  Juontaja Kati Vasell

Lue blogejamme tasa-arvon aiheista

Ota yhteyttä

annica.moore(a)mib.fi